perjantai 25. kesäkuuta 2021

Matkustusurakka takana, mutta kyllä kannatti

Niin se kevät - tai siis syksy - meni maailman toisella laidalla ja Suomessa ollaan taas. Perjantaina aamupäivästä lähdettiin omalla autolla matkaan (eli Suomen aikaa n. 18 maissa) ja päästiin Montevideoon ennen kolmea. Kävimme Punta Carretas kauppakeskuksessa tekemässä vähän ostoksia ja syötiin ulkona hampurilaiset yms. Yläkerran ruokapaikoista sai vaan noutaa ruokaa mukaan. Ihmisiä kyllä oli enemmän joka puolella kuin Paso de los Torosissa, mutta turvavälejä huomioitiin ja jos jossain pienessä liikkeessä tuntui olevan paljon porukkaa, jätettiin se väliin. Oli tosi mukava nähdä vähän pääkaupunkia, vaikka tämä olikin vasta pintaraapaisu. Ostosreissun jälkeen mentiin hotellille, joka oli nimeltään Cottage. Hotelli oli lähellä pitkää rantatietä eli Ramblaa ja Atlantille olikin siitä hienot näkymät. Yöllä kuului liikenteen ääniä aika paljon, vaihtelua koirien haukunnnalle, johon ollaan öisin totuttu jo. Meillä oli sopivasti kaksi huonetta väliovella. Illalla käytiin syömässä kahdessa eri pisteessä, osa porukkaa kävi pizzalla vähän kauempana ja itse söin hotellilla nuorimman ja toisen kaksosen kanssa.  Muutama suomalainenkin sattui olemaan siellä, että seuraakin löytyi sopivasti.



Aamulla oli aikainen herätys melko vähäisten yöunien jälkeen. Otettiin pikainen lähtö lentokentälle koronatestiin. Montevideon, Carrascon lentokenttä on melko kompakti ja yläkerrassa oli testauspiste. Covid-tulos piti olla ihan muutamien tuntien tarkkuudella tuore, muuten ei olisi asiaa koneeseen. Lapsetkin alkaa olla konkareita testitilanteissa ja pieninkin testattiin, mikä toki aiheutti itkua jossain määrin. Testin jälkeen lähdettiin hotellille aamupalalle ja siellä oli pöytiin tarjoilu. Katseltiin, kun monia pyöräilyporukoita kiiti pitkin Ramblaa. Ja tuttuja suomalaisia riitti niin testipisteellä kuin aamiaisellakin. Hyvät oli aamiaiset, mm. leipää, munakasta, kahvia, kaakaota, croisanttia ja kakkua. Aika makeavoittoisia on aamupalat Uruguayssakin. Sitten olikin aika mennä hetkeksi levähtämään ja laittelemaan kamat kasaan. Iskä kävi vielä ostamassa eväitä ja lapset pääsivät tutussa kaveriporukassa pienelle rantareissulle. Aamupäivästä jatkettiin autovuokraamolle ja napattiin sieltä työntekijä mukaan kentälle, joka sitten otti meidän auton mukaansa.


Kentälle saavuttiin kolmen ison matkalaukun ja käsimatkatavaroiden kanssa. Mentiin check in -jonoon, mutta se olikin turhaa, koska koronatestien tulokset eivät olleet vielä tulleet. Ei kun muualle odottelemaan noin vartiksi, kunnes tulokset tuli. Moni muukin tuntui niitä odottelevan kuumeisesti. Olihan se vähän jännittävä paikka.. Muutenkin matkassa oli paljon eri tarkistuspisteitä ja covid-todistuksia sai esitellä ja turva- sekä passin tarkistuksia riitti. Paljon oli myös kävelyä ja selässä tunsi kyllä matkustavan kaukaa. Onneksi pienen liikkui käteväsi vedettävän matkalaukkunsa päällä. Lento lähti noin 13.30 ja kesti lähes 13 tuntia. Nukkuminen oli melko vähäistä, koska tällä kertaa kone oli paljon täydempi kuin maahan tullessa. Vapaita nukkumapaikkoja ei ollut ja lastenkin oli hankala nukkua. Maski ei helpottanut asiaa yhtään. Huomasi, että monella oli tuplamaski (olen itsekin suosinut sitä) tai tiukka FFP2-maski, mutta en pystynyt sellaista koko lentoa pitämään, vaikka yritin ja vaihdoin mallia. Meidän lähistöllä istui myös kaveri, jolla oli maski, visiiri ja leikkausmyssy päässään..erikoiseksi ja aika vaivalloiseksi on matkustaminen mennyt. 

Maskimuotia ja meinkiä oli muutenkin kiinnostavaa tarkkailla. Uruguayssa monella on kangasmaski ja huonosti istuva sellainen, (on siellä kuitenkin osalla myös ihan istuviakin versioita). Euroopassa taas monella on FFP2 suippomaskeja ja tuplamaskeja näkyi. Meillä oli siis lento Madridista Tukholmaan, ja Tukholman kentällä oli taas huomattavan paljon maskittomia, mikä tuntui aika erikoiselta – mutta myös hienolta - pitkästä aikaa. Havahduin huomaamaan, etten ole Uruguayissa edes nähnyt paljon maskivapaita kasvoja.

Pitkä lento meni eri ohjelmia ja elokuvia katsellen ja erilaisia lasten pyyntöjä yms. säätämistäkin riitti. Appelsiinimehut kaatui myös lattialle, muttei onneksi pahempaa tuhoa aiheuttanut.. Välillä Madrid-Tukholma oltiin kaikki niin väsyneitä, että nukuttiin muutama tuntia oikein hyvin. Se teki terää! Tukholmassa oli useampi tunti aikaa ja kierreltiin siellä liikkeissä ja istahdettiin syömään. Pojilla sattui olemaan synttärit, joten saivat valita pienet ennakkolahjat.  Tukholman lento Helsinki-Vantaalle tuntui superlyhyeltä pitkän matkan jälkeen. Ja kyllä oli mahtava päästä taas Suomeen. 💓 Väsyneinä, mutta tyytyväisenä päästiin nopeasti lähelle, Aviapoliksen Clarion hotelliin toipumaan. Olen syönyt paikassa monet lounaat, koska entinen työpaikka oli ihan viereisessä rakennuksessa, joten oli sopivan tuttu paikka ja tähän tilanteeseen hyvä sijainti.

Clarion ja ilmailumuseon piha

Uupunut pikkumatkustaja saapumassa Suomeen.
Ensimmäisenä yönä unta riitti 14 tuntia herätykseen asti.

Nyt ollaan  päästy Tornioon asti, jossa on mummilani suvun yhteisenä lomapaikkana nykyään. Täällä on niin valoisaa, vehreää ja raikasta. Saunominen rantasaunassa ja uinti Tornion joessa on maistunut sekä tietenkin hyvä suomalainen ruoka. Saimme myös kutsun koronapisteelle 72 tunnin kuluttua saapumisesta ja negatiivista näytti. Ruotsin raja on tässä ihan lähellä ja siinä testataan sankoin joukoin Ruotsista palaavia. Aikaero tuntuu vielä iltaisin, kun puolen yön aikaan on meille vasta 18 ja ulkona on vielä täysin valoisaa. Pienin kurkkikin eilen verhon taakse ja sanoi: "Katso nyt, on päivä!" Täältä jatketaan ensi viikolla Lappeenrantaa kohti. Hauskaa juhannusta! 😎 

Lento Pohjoiseen vielä. Barbiekin joutui läpivalaisuun,
vaikka se aiheuttikin kiukkukohtauksen "Ei käy!" 

Tornion yötön yö ja vehreys on maistunut
matkan jälkeen 

Ps. Tämä Uruguayn matkablogi jää nyt kesätauolle, mutta palataan asiaan viimeistään elokuun lopulla, kun palailemme takaisin. Kiitos seuraajille mukana matkalla olosta 💗 On ollut kiva kuulla positiivisia kommentteja päivityksistä ja tänne voi suoraankin vapaasti kommentoida 😊 Aurinkoista kesää! Toivottavasti nähdään pian. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Adios Uruguay

Niin se aika rientää ja reilu 15 kuukautta on vierähtänyt täällä. Lähdemme torstaina aamulla eli ylihuomena pikkubussilla kohti Montevideota...