Tutustumista uuteen kotiin

Nämä ensimmäiset päivät uudessa maassa on menneet mm. aikaeroon tottuessa, laukkuja purkaen, uusiin laitteisiin tutustuen. On asennettu uusia puhelimia paikallisella SIM-kortilla yms. Ensimmäinen kahvinkeittokin oli jännittävää, kone kuumeni ihan erilailla kuin Suomessa ja tuli jopa pieni palovamma sormeen.. 😁 Hanavettä ei ilmeisesti ole suositeltavaa juoda, joten on totuteltu juomaan pullovettä. Jääkaapissa on säiliö, joten vettä saa myös suoraan jääkaapin ulkopuolen hanasta ja jääpaloja ilmestyy pakasteeseen kuin itsestään. Bideeallas on myös ollut yksi ihmetys ja suihkun vaihteleva veden lämpö. Kuumaa vettä kuitenkin riittää, mikä tärkeintä.  

TV:tä on katsottu jonkin verran ja lastenohjelmia on helpoin ymmärtää. Uutisten puhenopeus on vielä vähän haastava. Olemme kaikki opiskelleet jonkin verran espanjaa ennakkoon. Linguanjoyn kieliryhmä oli sopivasti samaan aikaan lapsille ja aikuisille, joten pääsin itsekin kurssille. Oma neljän oppilaan ryhmä on tosi mukava, samoin espanjalainen naisopettaja. Viime aikoina en vain ole ehtinyt opiskella kieltä juuri ollenkaan omalla ajalla ja toivottavasti asia korjaantuu täällä. Etäkursseja voi onneksi jatkaa edelleen Suomen ryhmän kanssa ja täytyy myös katsoa, mitä kursseja avoimessa yliopistossa olisi tarjolla.

Suomeen on myös viestitelty ja lapset ovat ottaneet jo videoyhteyksiä kavereiden kanssa. Se on kyllä mahtavaa, että yhteydenpito on nykyään helppoa ja edullista. Vaikka sisätiloissa on nähty ketään viime aikoina aika vähän, pidettiin läksiäistapaamisia ulkona ja muutamia maskitapaamisia sisällä ennen lähtöä. Lapsilla oli myös koulussa, päiväkodissa sekä kavereiden luona läksiäisiä. Saatiin ihania kortteja, lahjoja, picnic-tarjoiluja, viestejä ja toivotuksia. Muistamiset ja toivotukset lämmitti todella paljon ja niillä jaksaa pitkälle! 💝

Läksiäiskortteja ja kuvia 

Iskä oli hankkinut tänne myös valmiiksi kahluualtaan. Pumppua ei ollutkaan paketissa, eikä naapureilla ollut lainata. Niinpä se täyttyi ihan puhaltamalla, muuta vaihtoehtoa ei tainnut olla, niin kovasti lapset odotti pulikointia. Se on varmaan yksi päivän kohokohdista jatkossakin.. Puutarhurit ovatkin vähän naureskellen katsoneet meidän äänekästä meininkiä - heille tämä on jo syksyä. Myös roikkurenkaat, käsilläseisonta, pallon heittely on ollut hyvää viihdykettä.

Jumppahetki terassilla

Sää näyttää jatkossakin yllättävän lupaavalta, joinakin päivinä on lähes +30 astetta. Täällä ei ole satanut vielä kertaakaan, eikä pilviäkään juuri näkynyt. Päiväntasaaja jää Uruguayn yläpuolelle, joten mielenkiintoista nähdä, minkälainen on paikallinen talvi. Maa kuuluu subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen ja tammikuun keskilämpötila on n. +23c ja heinäkuun +10c.

Auringonlaskut on täällä tosi kauniita. Niitä voi ihastella ihan talon edessä. Yhtenä iltana, kun avasin oven, pari harmaata hevosta laukkasi rannasta tännepäin. Toisena iltana taas taivaalla näkyi joku pieni lentopyörä tai vastaava ison varjon kanssa. Se on hyvä, että on jotain katseltavaa, kun ei päästä omaa pihaa kauemmaksi ennen seuraavaa koronatestiä.

Auringonlasku La Criollassa

Talossa on viihdytty tähän asti hyvin ja lisätilasta nautittu. Kodiksi en nyt ihan vielä silti kutsuisi. Pieninkin on huutanut vielä kiukustuessaan: "Haluan mennä toiseen kotiin".