Arkiviikko paketissa ja viikonloppu käyntiin

Tämän viikon etäkoulut sun muut on hoidettu. Positiivisena juttuna mainittakoon naapuruston naisten ja lapsien tapaaminen keskellä viikkoa klubitalolla. Kaikki toi sinne nyyttärihengessä tarjottavaa ja tarjolla oli myös juomia ja kahvia (sekä uintia ja saunomista). Moni oli oikein panostanut ja tuoneet leivonnaisia, lättyjä yms. Tällä kertaa me mentiin ihan kekseillä  Vielä ei ole päästy kovin syvälle leipomisen maailmaan täällä, mutta pikkuhiljaa voisi etsiä sopivia aineksia. 

Oli kyllä kiva tutustua lisää ihmisiin ja lapsetkin pääsivät vähän mukaan porukkaan. He ovat nähneet muita alakoululaisia lähinnä koulutapaamisissa, mutta yhteinen tapaaminen oli hyvä startti laajentaa sosiaalista verkostoa. Seuraavana päivänä, kun lapset olivat juuri asettumassa iltapäivällä tietokoneille vähän tylsistyneitä, naapurin lapset tulivat pyytämään heitä ulos ja olivatkin heti pitkän illan  porukalla ulkosalla.

Hei mulla on vaan kellukepuku, uimarengas ja kellukkeet..

Kaksi vilukissaa pääsi vihdoin veteen

Äänekäs herätys

Toissa yönä heräsin sateen ropinaan, valojen välkkeeseen ja voimakkaaseen jyrinään. Ukkonen piti hereillä noin neljästä eteenpäin tunnin. Valot välkkyivät kirkkaana ja perään kuului hirveä rytinä. Välillä tuntui, että ehkä se nyt alkaa mennä ohi, mutta tuntui palavaan vielä voimakkaampana takaisin. Itseä ei ainakaan nukuttanut ja myöhemmin kuulin, että oli muitakin, jotka olivat valvoneet lähistöllä. Meidän lapset myös heräsivät ja ihmettelivät myrskyä. Nähtäväksi ja kuultavaksi jää, onko nämä ukkoset jatkossakin tällaisia - kuulemma ovat vähän ärhäköitä. Wikipediassa oli maininta, että koska Uruguayn maasto on tasaista, säärintamat kulkevat sen yli esteettä. Virallisesti maan ilmasto on  kuitenkin lauhkea ja ääri-ilmiöt harvinaisia. Se sopii meille.  

Rokotukset

Meidän perheessä on nyt yksi koronarokotuksen ensimmäisen annoksen saanut ja tarkemmin ottaen kiinalaisen Sinovacin (Coronavacin) rokotteen, seuraava annos olisi toukokuussa eli rokoteväli on n. kuukauden - ja se onnekas en ollut minä, koska rokotukseen tarvitaan paikallinen henkilönumero. Jonoon piti ilmoittautua, jotta kutsun sai. Homma hoitui kuulemma hyvin tehokkaasti ja muutaman armeijan työntekijä oli varmistamassa, että prosessi eteni ja sujui ongelmitta. Uruguayssa aloitettiin rokotukset vähän jälkijunassa moneen muuhun maahan verrattuna, mutta nyt n. kolmannes väestöstä on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. 

Kaikista koronarokotteistahan on ollut monenlaista keskustelua, samoin Sinovacistakin. Hetki sitten Kiinan suunnalta ilmeisesti myönnettiin jollain tasolla, ettei maan nykyiset koronarokotteet olisi kovin tehokkaita ja tämä aiheutti hämmennystä. Perään kuitenkin uutisoitiin, että Chilen miljoonien otoksessa olisi saatu hyviä tuloksia. 

Ainakin saa hyvää kieliharjoitusta, kun yrittää lukea paikallisesta lehdestä erilaisia artikkeleita, kääntää välillä niitä kääntäjän avulla ja hetken päästä sama uutinen saattaa löytyä Suomenkin lehdistä. Voisi olla hyvää vaihtelua painottaa lukemisesta pikkuhiljaa muihin paikallisiin juttuihin ja mielellään positiivisiin aiheisiin, myös koronauutisoinnin ulkopuolelle.  

Uusi kauppareissu

Eilen oli sopiva sauma tehdä uusi täsmäisku kauppaan. Lähdin asenteella, että harvoinhan täällä tulee käytyä ja keräilin kärryyn tuotteita laidasta laitaan. Viime reissusta edistystä oli se, että nostelin jo tottuneesti enemmän vihanneksia ja hedelmiä kärryyn kerralla, kunnes menin työntekijän puheille, jotta sain pusseihin painot ja hinnat. 

Seuraavaksi suuntasin lihatiskille. Tilasin puoli kiloa kanaa ja onnistuin saamaan rintapaloja. Kanafileet eivät olleet valmiina vaan myyjän alkoi lihanleikkuuhommiin. Seuraavaksi tilasin 300g kinkkua ja toive piti esittää vielä uudestaan kollegalle tiskin toisessa päässä, mutta ihme kyllä tuntuivat hyvin ymmärtävän maskinkin takaa. Hän myös otti palan kinkkua ja siivutti sen. Joissakin juustoissa on täällä muuten sellainen punainen vahakuori, joka oli aikoinaan edamissa. Se oli nostalginen tunne, kun oli jo ehtinyt unohtaa nämä tällaiset edampallot. 

Kinkku- ja juustotiskillä saa harjoittaa kielitaitoa

Kauppareissu eteni siis hyvin, kunnes kassaa kohti siirtyessäni aprikoin, riittääköhän käteinen. En kuitenkaan alkanut tarkastelemaan tilannetta, koska halusin myös toimia nopeasti ennen kuin jonoja alkaa syntymään. No, siinähän kävi sitten niin, että loppusummasta puuttui joku kymppi. Kiva tilanne, kun ei ollut korttejakaan mukana (koska silloin pitäisi olla myös passi), ja paikallisen kortin saa käyttöön vasta henkilönumeron saamisen jälkeen.. Sain selitettyä, että haen lisää rahaa ja palaan. Onneksi sainkin haettua autosta nopeasti lisää seteleitä ja pääsin pinteestä. Pahoittelin tilannetta myyjälle ja hän oli ystävällinen, joten uskaltaa mennä toistekin. Jatkossa kuitenkin luottokortit ja tarvittavat henkilöpaperit visusti mukana.. 

Muuten ei ihmeempiä. Tänään taas uitiin, lapset pomppi ja jumppasi, vietiin pienin uimaan ja nuoriso jätskille ja illalla grillattiin. Nuorempaa poikaa pisti ilmeisesti ampiainen tai kimalainen jalkapohjaan pihalla. Oli kuulemma keltaraitainen öttiäinen. Piikki saatiin jalasta nopeasti ja otettiin allergialääkettä. Onneksi ei menoa pahemmin haitannut, illalla näkyi kyllä että oli turvonnut patti oli tullut jalkaan. Muuten täällä näkyy olevan paljon muurahaisia (myös talossa sisällä) sekä suht isoja hämähäkkejä, jotka vilistävät silloin tällöin nurkissa.   

Tällainen kaveri

Kuivauskaappiahan kehutaan paljon ja ulkomailla sitä kaipaa. Alla kuva "kuivaustyynystä", joka löytyi täältä kaapeista. Kyllä sekin on silti parempi kuin ei mitään. Alla kypsyy taas juustot ja makkara sekä vihannesnyytit parillassa. Kana ja nautapihvit puuttuu kuvasta. Täytyy perehtyä lisää, mitä kaikkea voisikaan grillailla..