lauantai 10. huhtikuuta 2021

Sadeviikonloppu

Perjantai & tavarat saapuu

Perjantai oli sikäli odotettu päivä, että saimme vuoden alussa Suomesta lähetetyt 28 kollia eli erillistä laatikkoa tai isompaa pakettia Suomesta. Tavarakuljetuksen myötä tuli hyvää kertausta lukuihin. Pari tavarankuljettajaa kysyi ensin, paljonko laatikoita on ja saako lähetyksen avata. Sen jälkeen he toivat yksitellen laatikot sisään ja itse sain rengastella listalta jokaisen numeron erikseen. Lopuksi piti allekirjoitella pitkä lista papereita. Ihan hyvä tietenkin, että varmistetaan, että kaikki on tallella.

Mukana oli pari pyörää, iso trampoliini, airtrack eli ilmapatja voimistelua varten, piano ja n. 18 pienempää laatikkoa vaatteita, kenkiä, leluja, pelejä yms. Lähetimme myös kahvinkeittimen, Kenwood-yleiskoneen, keittiötarvikkeita sekä mm. kahvia, mausteita ja salmiakkia. Keitin heti Suomi-kahvit ja se maistui aluksi aika laimealta paikalliseen verrattuna, mutta tosi hyvältä ja kotoisalta kuitenkin. Ainokaista hapankorppupakkausta pitää varmaan säästää vielä pitkään pahan päivän varalle.  

Oli jo päässyt melkein unohtumaan, mitä kaikkea sitä joulun välipäivinä ja vuoden alussa tulikaan mukaan laitettua. Isommat lapset olivat tyytyväisiä, kun kaikilla oli vihdoin rullaluistimiset, joten pääsivät lähialueelle rullailemaan sekä kokeilemaan pyöräilyä. Pienin leikki onnellisena ja rauhallisena leluillaan, nehän tuntui melkein uusilta ja mukana oli myös joululta jäänyt, edelleen lahjapaketissa oleva upouusi nukke. 

Tavarat teki pitkän merimatkan ja odottivat satamassa tulliprosessia, iso projekti koko rahtaus. Mutta täytyy myöntää, että on jo astetta kotoisampi olo, kun löytyy kaikenlaista omaa tavaraa ja suomalaista tuotetta ympäriltä. Toisaalta se myös tarkoittaa enemmän tavaroiden keräilyä ja järjestelyä. Lelulaatikko on nyt ostoslistalla.  Vaatteiden ja kenkien puolesta pärjätään varmasti melko pitkään. Sen osalta voisi aloittaa Älä osta mitään -kampanjan. Kohtahan tässä onkin opiskelijastatuksella, tällä hetkellä on meneillään oma kesäloma.  

Lasten opettaja myös kävi auttamassa lapsia käytännön asioissa, että kaikki digimateriaalit on käytettävissä ja saatiin myös käsitöitä ja kuvaamataitoa varten tarvikkeet. Täällä syntyy vohvelikankaasta langoilla koristeltuja tyynyjä kovaa vauhtia.  

Viime päivinä on syöty paljon ihan valkoistakin leipää, koska esim. Whatsapp-tilauksen kautta leipä on yleensä juuri sitä valkoista. Alussa lapset söivät vaaleaa leipää tyytyväisenä, varsinkin hillolla, mutta viime päivinä se ei ole enää tehnyt kovin hyvin kauppaansa. Päätin kokeilla kaurasämpylöitä tummemmasta jauhosta. Ne onnistui aika hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä, kun saatiin leipäpuoleen vaihtelua.

Perjantaina alkoi jo illalla sataa, sen myös kuuli hyvin, koska täällä ei ole vesikouruja. Myös koko lauantaipäivän satoi ja tuuli, iltapäivästä vettä tuli kaatamalla. Osasinkin odottaa huonoa säätä, koska uutisisten säätiedotteessa annettiin varoituksia merialueille  ja puhuttiin trooppisesta syklonista. Piti ihan netistä tutkia, mitä se tarkoittikaan, että pitääkö pysyä sisällä, mutta ilmeisesti se viittaa voimakkaaseen matalapaineeseen, jonka ympärillä ilma virtaa pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla myötäpäivään. Sykloneita esiintyy päiväntasaajan ympäristössä. Täällä onkin kuulemma niin, että sataa harvoin, mutta kun vettä tulee, sen myös huomaa. Saa nähdä, mikä on tilanne parin kuukauden päästä. Tänään näytti siltä, että meidän kahluuallas muuttuu kumiveneeksi ja lähtee kohta seilaamaan vähintään naapureiden pihoille. 


Tutustumisajelu

Lähdimme lauantaina puolelta päivin ajelemaan ympäristöön. Käytiin katsomassa iskän työpaikan ympäristöä ja sinne nousevaa tehtaan piippua sekä rakennuksia. Lähistöllä oli pellot täynnä lehmiä ja muutakin katseltavaa riitti. Tietullit on täällä myös normikäytäntö, niihin on törmännyt myös mm. Irlannissa ja Italiassa. 

Sade ei lehmiä hetkauttanut

Palatessa kävimme syömässä ravintola El Pasossa. Paikka oli onneksi aika tyhjä ja joitakin ihmisiä kävi lähinnä hakemassa ruokaa mukaansa. Meille sanottiin, että maksimissaan neljä ihmistä voi nykyisen säädöksen takia istua samassa pöydässä. Ihmeteltiin sitä vähän ja sanottiin, että olemme samaa perhettä. No, hajaannuttiin kuitenkin kiltisti eri pöytiin. Vähän myöhemmin tarjoilija sanoi, että voitte istua samassa pöydässä sittenkin. Oli varmaan jutellut kollegansa kanssa ja uskalsi tehdä poikkeuksen.

Annokset tuntuivat amerikkalaisen isoilta. Vähempikin ruokamäärä olisi riittänyt meille, mutta otettiin loput kotiin. Kokeiltiin mozzarella-tikkuja, tacoja, club sandwichejä ja nugetteja ranskalaisilla. Ihan hyvää oli ja ennen kaikkea oli mukavaa vaihtelua käydä jossain ja olla vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa. Ravintolaelämyskään ei tosin ole nykyään ihan sama kuin ennen, kun joutuu miettimään maskeja, etäisyyksiä ja käsidesejä.

Club sandwichistä riitti jakamista

Eldorado = onnela, paratiisi?

Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen Eldorado-ruokakauppaan. Se oli omaa laatuaikaa ja mielenkiintoinen kokemus – jokaisen hyllyn edessä olisi voinut viettää pitkänkin tovin. Paikallisissa kaupoissa on aika vähän mitään tuttuja brändejä, joten tutkiminen vie aikaa ja hintojakin on hyvä vilkaista. Kinkkua täällä ei saa ollenkaan valmispakkauksista, se ostetaan lihatiskistä (jolloin paketista myös puuttuu viimeinen käyttöpäivä merkintä). Jätin kinkun ja kanafileiden ostamisen siis väliin  - siinä olisi jo ollut liikaa yhdellä kertaa, enkä halunnut mennä jonottelemaan.

Ehkä kokeilemme tehdä hyydykettä joku päivä.

Vihannestiskistä ostin vain sipulia ja ihmettelin, miten toimitaan. Heiluttelin työntekijän lähellä pussia, niin hän otti siitä koppia ja punnitsi ne minulle. Täällä ei kuulemma saakaan itse punnita ostoksiaan. Paikalliset vihannekset ovat maukkaita ja isokokoisia, vaikkei laatu ei aina ole ulkonäöllisesti priimaa. Haluaisinkin tutustua enemmän erilaisiin kasvisvaihtoehtoihin ja ostin tänään muutamia paputölkkejä. Mifua ja härkistä on täältä varmaan turha etsiä. Toisaalta erilaisia tomaattikastikkeita löytyy laidasta laitaan ja löysin hyvännäköisiä kasvistortellineja. 

Täällä tuntuu olevan vähän sama juttu kuin Suomessa koulujen sulun aikaan, ruokaa saa laittaa ja sitä menee paljon. Ostoslistalla on myös henkilövaaka ja agendalla kuntosaliin tutustuminen sekä joogailun pariin palaaminen, nyt kun tuli loput joogavälineet lähetyksen mukana, ei pitäisi olla estettä aloittaa..

Alueen tiet saa bitumi-päällysteen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Adios Uruguay

Niin se aika rientää ja reilu 15 kuukautta on vierähtänyt täällä. Lähdemme torstaina aamulla eli ylihuomena pikkubussilla kohti Montevideota...